Minä, puu

Moi! Oletko ikinä lukenut tarinaa puusta? Ehkä et. Mutta tervetuloa lukemaan! Tämä tarinanpätkä on omistettu puille, niiden jylhyydelle ja voimalle. Puut ovat tärkeä osa maapallon elämää. Miltä tuntuisi olla puu? Seisoa päivät pikät aloillaan, kun koko maailma pyörii ympärillä? (Ehkä menen nyt liian pitkälle näissä pohdiskeluissani.)

 

 

Minä, puu

Joka päivä, joka ikinen päivä kestän sitä kohtelua. Minua tökitään, raavitaan, tönitään ja kaikin puokin kohdellaan kaltoin. Ne eivät välitä minun tunteistani. Ne huutavat ja nauravat, niillä on hauskaa. Mutta minulla ei ole hauskaa. Aina joudun kestämään kaiken. Kukaan ei välitä.

Toisin sanoen ne kiipeävät minuun, leikkivät vahvoilla oksillani ja tunkevat pieniä oksia koloihini. Eivät ne ajattele minua. Olen niille vain mitätön puu.

Mutta huonosta kohtelusta huolimatta tunnen itseni kauniiksi. Maailman valtiaaksi, joka suojelee sitä tukevasti maan pinnalta. Juureni työntyvät syvälle maan uumeniin. Pidän maasta kiinni, etten kaatuisi – ja ettei maa kaatuisi. Oksani heilahtelevat tuulessa kauniisti ja niistä varisee maahan jo hieman ruskeita lehtiä.

Niin, lehdet. Pian menetän lapseni. Rakkaat lehteni katoavat tuhkana tuuleen. Valkoinen hanki vyöryy ympärilleni, ja tunnen olevani vangittu. En pääse minnekään, vaikka en ikinä olekaan liikkunut. Ja jotkut oksistani jäävät valkoisen lumen alle. Ne joko selviävät kylmyydestä tai sitten eivät. Jos selviävät, voin tuntea itseni vahvaksi. Jos ne eivät selviä, olen menettänyt jotain arvokasta.

Puut ovat tärkeitä. Me otamme ilmasta hiilidioksidia, jotta maailma pysyisi puhtaana. Mutta emme mekään voi ahmia kaikkea sitä moskaa. Luulevatko ne, että puu pystyy mihin tahansa? Emme ainakaan, jos meille ei anneta tilaisuutta elää. Puita hakataan koko ajan pois. Pitää vain odottaa, milloin minun vuoroni tulee.

 

 

 

Tästä ei tullut ihan sellainen kuin kuvittelin. Tämä näyttää mielestäni tylsältä. Tai oikeastaan vain tekstiltä, joka on tungettu ulos tahallaan. Kirjoitin tätä, koska en saanut mitään muutakaan ahdettua aivoistani. Ehkä tämä vain on huono päivä. :D

16 kommenttia

  1. Tämä postaus on IHANA! Mun mielestä puita pitäisi kunnioittaa paljon enemmän! Mä en osaa sanoa miten tämä tarinan piristi mua🌳
    P.s eka?

    Vastaa

    1. Ihanaa, kiitos! 💚 Puut kunniaan! 🌳 Ja olit eka: 🍪

      Vastaa

    2. Hei, (anteeksi turhasta kommentista) voitaisiinko perustaa ”puut kunniaan” ryhmä? Tämä tarina vahvisti mun ja puiden välejä:D!

      Vastaa

      1. Hei, eipä mitään! ;) Suostun! Puut kunniaan! :D

        Vastaa

  2. IHANA POSTAUS💖

    Puita ei sais todellakaan kaataa!! (paitsi jos ne on kuolleita puita) tää postaus osoitti että puita pitää kunnioittaa! Ja koska olin toka saanko.. Mandariinin?

    Vastaa

    1. Kiitos! 💝 Todellakaan puita EI saa kaataa. 🌳
      Et taida saada mandariinia. Saat banaanin: 🍌
      Kolmannelle tarjolla porkkana! 😉

      Vastaa

  3. Mä itse asiassa olen itsekin kirjoittanut tarinan puusta! :D Koulussa oli viime vuonna tehtävänä kirjoittaa sellainen ”puun tarina” ja mähän sitten kirjoitin. :D

    Okei, ihan sama, mä pidin tästä tarinasta paljon, koska ”vaihtelu virkistää” ja puut ovat kivoja… :D Sitä paitsi tämä on ihanasti kirjoitettu – ja kaikki on täysin todenmukaista. Ihmisethän kiipeilevät puissa ja kaatavat niitä, kaiken lisäksi talvella puiden oksat ovat täynnä lunta. Todella ihana tarina! ;)

    Vastaa

    1. Kiitos paljon! 😉 Vaihtelu tosiaan virkistää. 💜🥕

      Vastaa

  4. Jejj team porkkaanaan kuuluva ihminen tulee nyt kyseleen onko hän kolmas :’D
    Postaus on ihana, mut sinänsä mä en tykkää tästä ideasta, puita pitäis kunnioittaa mun mielestä muttei ehkä siks et ne on just eläviä vaan, koska ne on hienoja ja esim hyviä leikkipuita, mut mä kyl tykkään tästä sinänsä, ehkä jollain muulla kasvilla 🌹🌳🍂

    Vastaa

    1. Et ole kolmas. 😀
      Ymmärrän tuon hyvin, mutta yritin kirjoittaa tässä ”puun ajatuksia”, vaikkeivät ne tuolla tavalla oikeasti ajattelekaan. 🙃 Mutta kiitos tästä! 💚

      Vastaa

  5. Tuo oli ehkä vähän outo tuo, ”kohta menetän lapseni.” Puita ei saa myöskään kaataa!!!

    Vastaa

  6. Ehkä tämä vaikuttaa vähän enemmän koulutarinalta, eli se pakottaminen näkyy tässä, mutta ei huono! ”Menetän lapseni” tosin on erikoinen, sillä kasvit lisääntyvät pölyttämällä, eli puiden ”lapsia” ovat toiset puut. Tätä olisi kannattanut ehkä lähestyä vähän eri näkökulmasta, mutta ihan hyvä silti 🙃

    Vastaa

    1. Kiitos! 🌳 Just oikeat sanat. Tätä mieltä olen vähän itsekin. 🙃

      Vastaa

  7. Mun mielestä tämä oli hyvä! 💚 Hyvää kuvailua ja oli mukavaa uppoutua vähän puun ajatuksiin tai jotain ☘️

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *